Tää on yksi toivotuimmista postauksista, ja nyt mä sen vihdoin julkaisen!
Meillä on kaksi ihanaa poikaa - ulkonäöllisesti aivan samannäköisiä, mutta siihenpä ne samankaltaisuudet sitten jäävätkin, sillä muutoin veljekset ovat kuin yö ja päivä - ihan erilaisia.
Eikä se tullut yllätyksenä, sillä jo Rasmusta odottaessa sanoin M'lle, ettei varmasti päästä yhtä helpolla tämän toisen kanssa.
Ensimmäinen ero mikä me huomattiin pojissa olevan, on nukkuminen.
Luukas on aivan vauvasta saakka ollut hyvillä unenlahjoilla siunattu.
Hän nukkui alusta saakka pinnasängyssä, ei herännyt pieniin tai vähän isompiinkaan ääniin, ja veti pitkiä päiväunia.
Rasmus sai valitettavasti syntyessään äitin unenlahjat - perhepeti olikin alusta saakka ainoa vaihtoehto, jos mietitään sitä haluanko minäkin joskus saada vedettyä unta kaaliin. Jotta hän pystyy nukkumaan, on oltava hiljaista. Ja tehotorkut ovat Rasmuksen juttu.
Toinen iso eroavaisuus on viihtyvyys.
Luukas viihtyi vauvana suurinpiirtein missä vain ja miten päin vain. Sitteri, leikkimatto, vaunut, ihan vaan lattia.. kaikki kävi. Ja autossa hän viihtyi myös ihan superhyvin! Luukas viihtyi myös yksikseen, ilman että tarvitsi jommankumman vanhemmista olla kokoajan viihdyttämässä tai leikittämässä.
Rasmus taas on ollut kirjaimellisesti sylivauva - viihtynyt vain sylissä, ja nukkunut päiväunetkin vain sylissä.
Vaunut on hänelle ehdoton ei, ellei hän sitten siellä nuku - myös kaukalo ja auto saavat aikaan korviahuumaavan ja sydäntäsärkevän itkun hereillä ollessa.
Kolmas ero on SYÖMINEN.
Luukaksen kanssa aloitettiin kiinteät 4kk iässä, kun hän oli korvikevauva. Poika veti alusta saakka kuin vanha tekijä, ja mm. puuro meni tavan hiutaleista tehtynä myös. Sormiruokailu aloitettiin puolivuotiaana, ja sekin lähti hyvin äkkiä sujumaan kuin vanhalta tekijältä.
Rasmus on isoveljensä vastakohta siinä mielessä, että tämä poika onkin sihtikurkku ja "herkkä sattumille". Kiinteät aloitettiin hänenkin kanssa jo ennen puolenvuoden ikää, sillä Rasmus alkoi kovasti kiinnostua ruoasta ja halusin käyttää sen niinsanotusti hyväksi.
Muita eroja ovat mm. se, että Luukaksella ei ollut vauvana pahemmin mahavaivoja, mutta Rasmuksella sitten siitäkin edestä - Luukas oli hyväntuulinen ja tyytyväinen vauva, kun taas Rasmuksen ensimmäiset 5kk olivat yhtä huutoitkua.
Luukas ei reagoinut rokotteisiin oikeastaan mitenkään, joku rokote saattoi nostaa pientä lämpöä mutta muuten säästyttiin sairasteluilta aina päiväkodin aloitukseen asti - Rasmus onkin tähän mennessä saanut jo kuumekouristuksen. Rasmus on ylipäätänsäkin paljon herkempi vauva mitä isoveljensä oli: esimerkiksi maha reagoi aikalailla kaikkeen, ja kovat äänet pelottavat.
Ja näitä eroavaisuuksiahan tulee vielä varmasti lisääkin, kun Rasmus kasvaa.
Niinhän sitä sanotaan, että vastakohdat täydentää toisiaan - äitin rakkaat pojat.💙
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti