Rakas yksivuotias

Meidän kuopus täytti tänään yksi. 

Ja se on ihan kreisiä, en käsitä!!

Koliikkivauvan kanssa vauvavuosi tuntui hujahtavan vielä äkimmin ohi, kun toisesta puolikkaasta ei muista paljoa muuta kuin korvien soimisen siitä jatkuvasta itkusta.

Vaikka ensimmäinen puoli vuotta olikin hurjan raskasta aikaa, niin se jälkimmäinen puoli vuotta antoikin sitten parastaan siitäkin edestä.

Tässä postauksessa pääsettekin  tutustumaan tähän meidän vintiöön vähän paremmin! 💛

Strategisia mittoja mulla ei ole tässä vaiheessa vielä antaa, sillä saatiin aika 1v-neuvolaan vasta maaliskuulle - mutta vaatekoko on nyt 74.

Syöminen on parasta ja sotkuista. Tissimaidon lisäksi hän saa Tuutia pullosta päiväunille alkaessaan - kiinteää ruokaa neljästi päivässä. Tämä poika rakastaa banaania ja puuroa yli kaiken!! Niiden lisäksi keitetty seiti, keitetyt vihannekset ja pasta maistuvat hyvin. Hän syö kaikkein mieluiten itse sormin, mutta puuro kelpaa myös syötettynä. 

Nukkuminen on vaihtelevaa. R on ollut syntymästään saakka vähän huonouninen. Nykyisin päiväunet kyllä nukutaan hyvin ja tiettyihin kellonaikoihin, mutta yöunet.. äh. Ne on sellainen villi kortti että.

Liikkuminen paikasta toiseen tapahtuu tällä hetkellä pääosin vielä konttaamalla, vaikka poitsu osaakin kävellä tukea vasten. MUTTA eteneepä hän sitten kontaten tai tukea vasten kävellen, on vauhti aika hurja. 

Sanavarasto koostuu tällä hetkellä pääosin äitistä ja tissistä - niistä oleellisimmista siis. Okei, kyllä hän hokee myös isiä ja ukkia. Ja eitä. 

Hän rakastaa hellyyttä, haleja ja huomiota. Ja kuten aiemmin mainitsin, banaania ja puuroa. Eikä sovi unohtaa imureita.. Niin vanha kunnon Körcher kuin uusi Xiaomin robotti-imuri ovat pojun mieleen.

Hän vihaa sukkia, pukemista, vaipanvaihtoa ja kynsienleikkuuta. Ja odottamista!! 

Hän tykkää tätä nykyä kylvyistä, pienempänä ei tykännyt yhtään. Hän tykkää myös leikkiä koiran ruoka- ja vesikupeilla, joskin äiti ei siitä niin kovin tykkäile. 

Hän ei tykkää siitä, kun häneltä kielletään jotain tai otetaan jotain pois - oma tahto alkaa nostaa päätään. Hän ei tykkää myöskään mansikoista tai Muumiläppäristä. 

Häntä naurattaa, kun isoveikka tai koira villiintyy, tai kun äiti tanssii. Hän myös kutiaa helposti. 

Häntä itkettää, jos kaikki ei tapahdu ihan heti sillä sekunnilla kun hän haluaa. Mm. jos banaani ei ilmesty käteen ajatuksen voimalla. 

Lempilelu on Laulava lorukirja, ja lempileikki pallolla kopittelu - poju osaakin vallan hienosti kopitella! 

Lempi-ihminen on äiti, mikä mulle sopii vallan hyvin - esikoinen on ollut aina henkeen ja vereen isin poika. R tykkää kyllä myös isistä, ja isoveikasta. 

Lemppari kielletyistä jutuista on vessapaperi, ja aiemmin mainitut koirankupit. Ja koiranraksupönttö. 

Eilen hän oppi kiipeämään, ihan yhtäkkiä vaan ponkaisi isoveikan sänkyyn kun oltiin vaihtamassa hyvän yön haleja ja pusuja. 

... 

Vauvavuodesta selvittiin, ja nyt meillä asuukin yhtäkkiä taapero? Oivoi, mihinhän tässä vielä joutuu.

Kohti uusia seikkailuja! 

Paljon onnea, rakas yksivuotias! 

🖤 Tiia Krista Annika